Kaikki blogit puheenaiheesta Väestönkasvu

Onko sikapiikillä ja syntyvyyden laskulla yhteys?

On erikoista, että raju syntyvyyden laskun alku Suomessa ajoittuu samaan kohtaan kun Suomessa suoritettiin laajamittaiset nuorten rokotukset Pandemrix H1N1-rokotteella, eli tuttavallisemmin sikapiikillä. Kyseessä oli virallistenkin tietojen mukaan "kokeellinen rokote", toisin sanoen emme tienneet tai vieläkään tiedä mitä kaikkia vaikutuksia tuolla rokotteella oli.

Kyynikko voisi sanoa, että sita saa mitä tilaa. Sikaa säkissä?

Ajautuuko ihmiskunta nälänhätään?

Eräs taloushistorian klassisimpia oppeja on englantilaisen Thomas Robert Malthusin vuonna 1798 kehittämä väestöteoria. Sen ensimmäinen peruslause kertoo, että ihmiskunnan luontainen lisääntyminen on vuodesta toiseen kiihtyvää eli eksponentiaalista. Toinen lause kertoo, että peltoviljelyyn perustuva ruoantuotantomme lisääntyy vuodesta toiseen suoraviivaisesti eli lineaarisesti.

Malthusin käyrä ja suora eivät voi enää matemaattisesti kohdata. Malthus päätteli että ruoka ei ajan juoksussa riitä. Ihmiskunta ajautuu väistämättä nälänhätään. 

Jemenin öljyhuippu ja väestönkasvu eivät ole "vastuullisen median" mielestä...

...maininnankaan arvoisia

 

Äsken YLE taas jätti oleellisimmat asiat kertomatta Jemenistä, koska niiden kertominen ei edistä "agendaa." Pääasia jutuissa on aina lasten nykyinen kärsimyksen määrä ja miten sitä voitaisiin vielä entisestäänkin kasvattaa nykyisestä tulevina vuosikymmeninä. Ja miten se suomalainen tavallinen mies ruudun takana on syyllinen (oikeastaan kaikkeen pahaan maailmassa).

Minä en voi asiasta kirjoittaa tässä enempää, koska muuten kirjoitus tullaan poistamaan.

Hanna Halmeenpää valehteli A-talkissa

1. Kiinan kasvihuonekaasupäästöt "murto-osa" Suomen päästöistä (asukasta kohden)

Kielitoimiston sanakirja: murto-osa = (hyvin) pieni osa jstak.

Ilmastopopulismin hölynpölyä

Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. En tosin välttämättä sen enempää kuin ydinsodasta tai väestöräjähdyksen aiheuttamasta resurssipulasta, juomaveden puutteesta ja nälänhädästä. Päättäjien pitää suhtautua kaikkiin globaaleihin uhkiin vakavasti.

 

Minua häiritseekin tämän vuoksi nyt käynnissä olevassa ilmastonmuutosvouhotuksessa suhteellisuudentajun puuttuminen. Suomen ilmastopäästöt ovat globaalisti pieniä. Lapsia ja nuoria pelotellaan Suomessa silti pian ilmastonmuutoksella samaan tapaan kuin keskiajalla peloteltiin Helvetin tulella.

 

Japanin ja Kiinan väestökehitys antaa maailmalle toivoa

Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.

Kehitysavun suurta linjaa on tarpeen muuttaa

Kehitysavun suuri linja on vedetty 60 vuotta sitten, jolloin nälänhädän poistaminen oli avun keskeisimpiä tavoitteita. Maailman maiden tilanteet ovat sen jälkeen oleellisesti muuttuneet ja nyt viimeistään olisi syytä katsoa mitä kyseiseen apuun kanavoidulla rahalla on saatu aikaan ja kuinka tästä eteenpäin on syytä jatkaa.

Vaikkakin käytännössä kehitysapuun myönnetyistä varoista vain tietty osa on päätynyt avun tarvitsijoiden hyväksi ja merkittävä osa tästä on ollut vaikutukseltaan lyhytaikaista, voidaan myös toisenlaisia esimerkkejä löytää.

Suomalaisina ihmiskunta tarvitsisi vain 0,4 maapalloa

Jos maapallo olisi kauttaaltaan asutettu kuten Suomi ja eläisi suomalaisten kulutustasolla, maailmassa olisi 1,2 miljardia asukasta ja ihmiskunta tarvisisi elämiseensä 0,4 maapallon resurssit.

Vastaavat luvut muutamille maille laskettuna:

Kiinan väestöpolitiikka on kiitoksen arvoinen

Jälkiviisas voi olla kuka hyvänsä, mutta olla viisas etukäteen on vaikeampaa. Päätöksentekijöille jälkiviisaiden esittämä arvostelu on arkipäivää, mutta kiinalaisten väestöpolitiikassa nähtiin hyvin tulevaisuuteen.

Syntyneiden ihmisten määrä Euroopassa, Afrikassa ja Kiinassa

YK:n väestönäkymien mukaan vuonna 1950 Euroopassa (ilman Turkkia, koko Venäjän väestö mukana) oli 549 375 019 ihmistä, Afrikassa 228 670 019 ja Kiinassa (ilman Hongkongia, Makaota ja Taivania) 554 419 275.

YK tilastoi väestöasioita kuuden (nimellisesti, ilmeisesti mukana on kuitenkin vain viisi vuotta, kuudella jakamalla vuosiluvut ovat liian pieniä) vuoden kimpuissa. Syntyneitä oli Euroopassa 1950-1955 vielä hieman enemmän kuin Afrikassa. YK:n tilastot alkavat vasta vuodesta 1950, mutta tässä nähtävät trendit olivat olemassa jo ennen sitä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä