Kansallistetaan maataloustuet

Suomen kansaa uhkaillaan EU-vaikutusvallan menetyksellä, mikäli jatkamme niskoittelua Euroopan ytimessä junailtua jättimäistä pyramidihuijausta vastaan. Katainen käytti jo ennen vaaleja puheenvuoron, jossa mainittiin nimenomaan tulossa olevat tiukat maatalousneuvottelut; sittemmin kuoroon ovat liittyneet esimerkiksi MEP Riikka Manner (kesk.), Erkki Liikanen (sdp) sekä talouskomissaari Olli Rehn (kesk.)

Kun samanlaisia puheenvuoroja käyttävät kaikki vallanpitäjät EU:n komissaareista europarlamentaarikkojen kautta valtionvarainministereihin, on vaikea pitää kiinni linjasta, että kiristäjien kanssa ei neuvotella. Tein hieman laskelmia ajatusleikkiin, mitä jos kansallistaisimme maataloustuet? Paljonko Suomi häviäisi? Kaivelin lukuja esille, ja hoksasin samalla, miksi nyt pelotellaan Suomen kansaa maataloustukineuvotteluilla.

Vielä 2008 maataloustuet muodostivat EU:n budjetista lähes puolet, tavoitteena on että 2013 tuet muodostaisivat budjetista enää kolmanneksen. Tulevista maataloustukien leikkauksista on siis näppärä vierittää syy Perussuomalaisten niskaan samalla kuin vähän pelottelee kansalaisia Suomen vaikutusvallan vähenemisellä. Mutta hei, ainakin Jyrki on rehellinen; hänhän sanoi että vaikutusvalta EU:n pöydissä on sellainen, että siitä pitää maksaa aina uudelleen ja uudelleen.

On selvää, että tukirahojen vähetessä ja jonkun joutuessa luopumaan saavutetuista eduista, on tiedossa tiukat neuvottelut. On kuitenkin syitä olettaa, että leikkaukset eivät kohdistuisi ensi sijassa Suomeen - ainakin mikäli meidän etujamme ajavilla henkilöillä olisi hitustakaan selkärankaa. Vanhat näytöt ja kansalaisten peloittelu voisi kuitenkin jopa johtaa uskomaan, että myönnytykset on jo tehty, sen verran yhtenäinen on sormenosoittajien linja. 

Miksi sitten Suomi ei olisi ensimmäisenä listalla, kun maataloustukien leikkauksia suunnitellaan? Mehän olemme kuitenkin vastuuttomuutemme johdosta lähes yksin syypäitä Euron kriisiin. Syy on yksinkertainen: Suomi on jo yksi EU:n suurimmista jäsenmaksujen nettomaksajista; europarlamentaarikko Esko Seppänen on arvioinut, että kun otetaan huomioon eri jäsenmaiden EU:lta saamat suorat edut, Suomi on jopa EU:n suurin nettomaksaja. 

Retorisena kysymyksenä tämä on huono, koska kaikki tiedämme vastauksen, mutta esitän sen silti: voidaanko Suomelle todella sälyttää vielä suurempi vastuu EU:n rahoituksesta? Vielä senkin jälkeen, kun kannamme riskeihin nähden valtavasti ylimitoitetun osan Euroopan talouskriisin vastuista? (Totta kai voidaan, vastaa arvostettu asiantuntijakaarti jota lainasin kirjoituksen alussa)

Tietysti usein esitetty - ehkä jopa hieman yksinkertainen - vastaväite kuuluu, että EU:n edut Suomelle ovat huomattavasti suuremmat, kuin jäsenmaksut. Se on varmasti totta, mutta on helppo argumentoida, että samat edut voisimme saada pelkällä Euroopan talousalueen jäsenyydellä. Samat edut koskevat myös kaikkia muita EU-maita; ei meidän tarvitse mitata minkäänlaista kiitollisuudenvelkaa kun arvioimme jäsenmaksujen kokoja.

Nyt meitä uhkaillaan ja kiristetään maksuosuuksien kasvulla, mikäli vastustamme isojen euromaiden pankkisektorin yritystä sysätä tappiot niiden holtittomasta riskinotosta EU:n kansalaisten maksettaviksi. Apuvälineenään pankeilla on EU:n perustussopimuksen lakiteknisen kikkailun avulla kiertävä Luxembourgilainen yritys.

Mikä sitten ratkaisuksi? Kansallistetaan maataloustuet. Vuonna 2009 Suomi maksoi jäsenmaksuja 1,966 miljardia euroa ja sai vastaavasti maataloustukea ja maaseudun kehittämisen tukea 753,3 miljoonaa euroa, joka on n. 38% Suomen maksamista jäsenmaksuista. Koko EU:N maataloustuki oli n. 50 miljardia euroa, eli n. 37% EU:n vuoden 2009 budjetista. Näyttäisi että maataloustukien osalta maksamme siis EU:lle koko lailla saman verran, kun sieltä saamme. 

Mikäli kansallistaisimme maataloustuen, olisi meillä edelleen valta säilyttää järkevin kuluin tarvittava omavaraisuusaste maataloustuotteiden suhteen. Kenenkään journalistin ei tarvitsisi kyseenalaistaa EU:sta tukea saavien moraalia, mikäli he ovat kriittisiä esimerkiksi talouslukunsa liikepankkien avulla valehdelleita EU-maita kohtaan. Samalla veisimme suurimman lyömäaseen, joka EU:lla on meitä vastaan käyttää - sen ainoan jäsenmaksun osan, jossa saamme takaisin suunnilleen yhtä paljon kuin maksamme

Tietysti se vain korostaisi nettomaksajarooliamme EU:ssa. Kuten Paavo Lipponen sanoo: "Pitää muistaa, että olimme aluksi EU:ssa nettosaaja ja vasta myöhemmin olemme olleet nettomaksajana. Vaikeuksia voi joskus tulla taas meillekin". Ilmeisesti Paavo yrittää siis sanoa, että todelisuudessa meidän kannattaisi palkata Goldman Sachs hieman vääristelemään talouslukuja, hankkiutua taas nettosaajapuolelle EU:ssa ja pistää muut EU-maat maksamaan meidän velkoja. Silloin emme olisi vastuuttomia veneenkeikuttajia.