*

Kalle Pahajoki

Avioliitto on kahden toisiaan rakastavan ihmisen liitto

Samaa sukupuolta olevien parien avioliittolaki on keskustelun polttopisteessä. Sen kannattajat puhuvat tasa-arvosta ja vastustajat avioliiton pyhyydestä ja lain sisältämästä (ja kannattajien taktisesti vaikenemasta) oikeudesta adoptioon.

Toisin kuin monet erittäin paljon arvostamani perussuomalaiset, kannatan tasa-arvoista avioliittolakia. Mielestäni avioliitto on kahden toisiaan rakastavan ihmisen liitto, jota ei voi rakkaudella häpäistä, ainoastaan pyhittää.

Aikana, jolloin avioliiton pyhyyttä murentavat murheelliset avioerolukemat ja kertakäyttöisen rakkauden kulttuuri, tasa-arvoinen avioliittolaki voi olla sille tukipilari. Pidän täysin mahdollisena, että tasa-arvoinen avioliittolaki toimisi kuten naisten oikeus päästä armeijaan: kun vain asiastaan varmat naiset ja tytöt tavoittelevat armeijaan pääsyä, ovat naispuoliset alokkaat lähes poikkeuksetta parhaasta päästä. 

Voisiko olla, että tasa-arvoiseen avioliittoon ryhtyisivät ensi sijassa juuri ne, joilla on todellinen motivaatio omistautua palvelemaan toisiaan rakkaudessa?

Samaa sukupuolta olevien parien adoptio on vaikeampi asia, mutta lähtökohtaisesti en ole sitäkään vastaan. Adoptio ei ole missään nimessä kevyt asia, esimerkiksi Antti Kaikkosen ja Satu Taiveahon tapaus osoittaa, että kriteerit ovat monessa suhteessa hyvin tiukat, jotta lapsen etu turvataan. Taatusti tiukemmat kuin mitä kenellekään lapselle kyetään syntymässä turvaamaan. Lähtökohtaisesti miehen ja naisen perhe voi olla parempi koti lapselle, mutta uskon, että adoptioviranomaiset ovat kykeneviä arviomaan, muodostavatko samaa sukupuolta olevien parien perheet lapsille tarpeeksi hyvän kodin.

Olen sitä mieltä, että joka tapauksessa päätöksen olisi koskettava aina yhtä perhettä. Se, että harkintaan hyväksyttäisiin nykyistä useampia perheitä ei ole mielestäni ongelma.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Susanna Kinnunen

Miksi et kelpuuttaisi kieli poskessa lanseeraamaani määritelmää "avioliitto on yhden tai useamman täysivaltaisen henkilön joukossa muodostettujen järjestettyjen parien muodostama epätyhjä joukko".

Mielestäni tämä olisi näppärä. Moniavioisuus olisi mahdollista. Suhteessa voisi olla kaksi naista, jotka eivät välttämättä olisi naimisissa keskenään. Avioeron voisi ottaa yksisuuntaisesti (minä eroan sinusta, mutta sinun ei tarvitse erota minusta.) Voisi naida itsensä, jos haluaa.

Eh, oikeasti kannatan sitä, että avioliitto pysyy nykymerkityksessä.

Pekka Heliste

Avioliitolla ja rakkaudella ei ole mitään tekemistä.Avioliitto on puhtaasti taloudellinen sopimus ja laki säätelee omaisuutta ja sen jakoa eri tilanteissa

Rkkauden kanssa avioliitolla ei ole mitään tekemistä

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Aivan, laki ei velvoita rakastamaan tai olemaan rakastamatta.

Tosin siltikin näen että homoillakin pitäisi olla täysivaltainen mahdollisuus menettää puolet omaisuudestaan mikäli he sen tosissaan haluavat!

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Adoptio-oikeutta en olisi vielä toistaiseksi kyllä hyväksymässä homopareille. Muuten ihan samaa mieltä.
Siitä vaan naimissiin ja eropaperit vetämään muutaman kuukauden päästä, kuten heteroidenkin trendinä on viime vuodet olleet.

Susanna Kinnunen

Niin.

Laki nimenomaan ei kiellä adoptiota homoilta, eikä itse asiassa homopareiltakaan yhdessä muuten kuin perheen ulkoisessa adoptiossa.

Markku Toivonen

"Mielestäni avioliitto on kahden toisiaan rakastavan ihmisen liitto, jota ei voi rakkaudella häpäistä, ainoastaan pyhittää."

Kauniisti kirjoitettu, valitettavasti liian harvoin totta. Jos halutaan yhdessäolon kestävän, avioliitto lainmukaisena sopimuksena ei pidä kahta toisilleen sopimatonta ihmistä yhdessä. Rakkaus ja keskinäinen kunnioitus ovat kestävä pohja.

Jos lakivaliokunnan äänestys ei johda lakialoitteen käsittelyyn, nimien keruu kansalaisaloitteeseen alkaa tasa-arvon päivänä.

Toimituksen poiminnat