*

Kalle Pahajoki

"Telakkateollisuutemme nyt vaan ei ollut kilpailukykyinen"

Kokoomuksen Lasse Männistö toteaa sen, mitä monet ajattelivat ennen ja jälkeen lainapäätöksen hylkäämistä: "Telakkateollisuutemme nyt vaan ei ole kilpailukykyinen". Olen samaa mieltä. Koko teollisuudenala on sairas ja tilanne, jossa yritykset lypsävät valtioita kilpailuttamalla veronmaksajien rahoja itselleen on epäterve eikä kuulu vapaaseen markkinatalouteen. Samalla tavalla maataloutemme ei ole kilpailukykyinen, mutta koska haluamme sen täällä säilyttää, joudumme sen omasta pussista maksamaan. Kokoomus nyt ei vaan halunnut säilyttää telakkateollisuuden työpaikkoja. 

En minä siitä ole eri mieltä, etteikö epäterveelle kilpailulle tulisi tehdä jotain. Kokoomus sattui vaan löytämään tämän vapaan markkinatalouden ideologian itsestään kovin erikoiseen aikaan.  Epäsuoraa ja suoraa miljardien ja miljardien pankkitukea keski- ja eteläeurooppaan on toistuvasti perusteltu sillä, että tässä suojataan Suomen vientityöpaikkoja. Ja paskat. Siinä on suojattu miljardien tuilla Saksan ja Ranskan pankkeja. Ja nyt suojataan Ranskan telakkateollisuutta.

Suomen hallitus lähtee jälleen kerran yksin taistoon tuulimyllyjä vastaan. Me voimme pelastaa rikkidirektiivillä maapallon. Me kykenemme tervehdyttämään sairaan laivanrakennusalan. Me kykenemme pelastamaan Saksan ja Ranskan pankit. 

Me ostamme miljardeilla vaikutusvaltaa, mutta olemme vain Ranskan ja Saksan käsikassara. Jos me oikeasti istuisimme päättävissä pöydissä ja Euroopan ytimissä, näitä asioita ajettaisiin niin kuin vapaata kauppaa yleensäkin edistetään - yhteisin sopimuksin ja niin ettei kukaan osapuoli kärsi kohtuuttomasti. 

Hallituksen surkeilta hätävalheilta syötiin tällä tempulla lopullisesti pohja. Mutta ei hätää, kyllä isot pojat taas selkään taputtelevat kun Jyrki, Jutta ja Alexander lähtevät seuraavan kerran kriisiä ratkomaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Matti Jalagin

Hauskaksi asetelman tekee se, että STX voitti kilpailun itseään vastaan eli Suomi ei pärjännyt tässä Ranskalle.

Miksi yhtiö muuten itseään vastaan kilpailee? Tämä haisee jotenkin oudolle.

STX antoi tarjouksen, jolla STX voitti tarjouskilpailun STX:ää vastaan.

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki

Niin. Kokoomusapologistit tulevat epäilemättä kertomaan, kuinka Ranskan tarjous oli verrattomasti parempi, Suomella ei ollut kisassa mahdollisuuksia. Fakta on se, että kisaan ei edes lähdetty.

Matti Jalagin

Todellisuudessa taisi käydä niin, että Ranska tarjosi 51 miljoonan pääoman ja silloin kyseessä ei ole mikään muu kuin vedätys lahjoman saamiseksi ja se on todellisuudessa siten telakkatukea, mutta Suomen kirkasotsaiset idiootit päättivät opettaa esimerkillään tässäkin muita puhtaille tavoille.

Siis Patria II ja kansa on tyytyväisyydestä ymmyrkäisenä, kun meillä on niin suoraselkäiset päättäjät.

Itku näiden torveloiden kanssa tulee ja Olof Palme oli pelkkä aloitteleva haihattelija tämän maailmaa kerralla parantavan nappulaliigan rinnalla.

kati sinenmaa

Korealaiset saivat OASIS-laivan rakentamiseen tarvittavan tietotaidon Turusta ja rahat Ranskan valtiolta.

Heli Hämäläinen

Hyvää analyysia Kalle.

Hallituksen talouspoliittisen linjan selittäminen alkaa lähestyä skolastisia jumaluusopillisia sfäärejä.

Aina silloin kun kysymys on "osavaltion" edusta, vedotaan vapaaseen kilpailuun ikään kuin muilla jäsenmailla olisi samanlaiset olosuhteet. Näin ei ole esim. rikkidirektiivin osalta ja paljon komponentteja joudutaan kuljettamaan tänne meritse.

Vapaa kilpailu muuttuu oligopolistiseksi kun siirrytään "Euroopan päätöksenteon ytimeen". Ytimessä päätetään koko Euroopan asioista, vaikka todellisuudessa siellä päätetään kenen eväät syödään ensiksi. Euroopassa on herrakansoja kuten saksalaiset ja ranskalaiset, etenkin heidän pankkinsa. Suomen osallistuminen tuohon himmeliin on ollut pakanapapillista. Eduskunta saa kuulla ytimenselittäjiä, mutta tosiasiallisesti Suomen eväät on myyty tärkeämpien intressien eteen.

Olisi hyvä kuulla millaista telakkatukea Ranska on antanut STX:n telakalle. Onko Ranskan hallitus tervehdyttänyt kilpailua vai ajanut maansa etua?

Johan Lom

Periaatteessa telakkateollisuus on tyypillistä "suurvaltateollisuutta", se siis kuuluu väkirikkaampiin maihin, joissa pääomia voidaan koota tehokkaammin. Suomen telakkateollisuus on pitkälti perua sotakorvausteollisuudesta. Moni onkin jo aiemmin todennut, että telakat olisi pitänyt "myydä" pois siinä vaiheessa, kun sotakorvaukset oli maksettu ja sitten keskittyä kehittämään Suomeen tänne paremmin soveltuvaa teollisuuden haaraa.

MUTTA, kun kyse oli vain 50 miljoonasta eurosta tilanteessa, jossa kaikin keinoin ja suurin kustannuksin pyritään löytämään tapoja ehkäistä työttömyyttä ja kun Suomen vienti on hiipunut huippuvuosista eikä sen kasvu ole edelleenkään halutun mukainen, niin tässä tilanteessa ei olisi ollut nyt harjoitetun kaltaisen markkinatalousortodoksismin osoittamisen paikka. Miljardiluokan tilauksella olisi ollut huomattavia heijastusvaikutuksiakin talouteen ja yleiseen sentimenttiin. Nyt ne heijastusvaikutukset muodostuvat päinvastaisiksi.

Voidaan toki arvailla, että olisiko tuon 50 miljoonan lainan lupaaminen sittenkään tilausta tänne tuonut. On aivan mahdollista, että yhtiö päätyi Ranskan kannalle muistakin syistä.

Ville Salonen

SE OLI KATAISEN HALLITUS JA VAPAAVUORI JOKA EI LAINANNUT NIILLE 50 MILJOONAA EUROA VAAN ANTOI SENKIN RAHAN MIELUMMIN KREIKKAAN JA ESPANJAN PANKEILLE!!! JOS HE OLISIVAT ANTANEET TUON LAINAN TÄLLE KUSETUSFIRMALLE SILLÄ OLISI SAATU SUOMEEN 15TUHATTA UUTTA TYÖPAIKKAA!!!
Tämä siis sarkasmia.

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki

Tämä on kansankielinen tapa kiteyttää asia. En pidä poissuljettuna, että on olemassa jotain toistaiseksi julkaisemattomia tekijöitä, jotka puoltavat hallituksen linjaa tässä. Nyt olisi hyvä saattaa ne pöydälle, ettei tuomiota väärin perustein.

Jari Jakonen

”Me ostamme miljardeilla vaikutusvaltaa, mutta olemme vain Ranskan ja Saksan käsikassara. Jos me oikeasti istuisimme päättävissä pöydissä ja Euroopan ytimissä, näitä asioita ajettaisiin niin kuin vapaata kauppaa yleensäkin edistetään - yhteisin sopimuksin ja niin ettei kukaan osapuoli kärsi kohtuuttomasti. Mutta ei hätää, kyllä isot pojat taas selkään taputtelevat kun Jyrki, Jutta ja Alexander lähtevät seuraavan kerran kriisiä ratkomaan.”

Ja kyllä sitä sitten koituukin näille EU-luokkakokouskuville hintaa - mutta mekin toki päästään sitten niinku Jyrkin, Jutan ja Alexanderin keralla näihin parempiin piireihin ja lamppujen loisteeseen ja salamavalojen räiskeeseen, sillei niinku tanssiin mojovaa maksua vasten tähtien kans...

Jukka Korhonen

Oho ja huh huh, jos asia on noin.

Jari Jakonen

P*******n EU ja sen sopimusairueet, Salolainen tilille. Tämä on kysyttävä kirkkaasti myös tulevassa välikysymyksessä muistimme virkistämiseksi. Tähän pesään on ruvettava saamaan selvyyttä.

Lainauksia 'Laivateollisuuden alasajo yksi EU-sopimuksen kohta', Lukijoilta kirjoituksesta | Turun Sanomat 19.12.2012

-

Euroopan yhteisö vaati ennen EU:hun liittymistä, että Suomi lopettaa suurimittaisen laivojen valmistuksen. Meidän piti tulla toimeen paperi- ja puuteollisuudella sekä metalliteollisuuden tuotteilla.

Silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen kävi vuosina 1987–1988 telakkaneuvotteluja Saksassa, jolloin allekirjoittanutkin luuli, että olemme mahdollisesti ostamassa Itämeren rannalla olevia telakoita. Näinhän ei ollut vaan neuvoteltiin Suomen telakkateollisuuden lopettamisesta.

Asia selvisi kun ministeri Ilkka Suominen kertoi ottavansa täyden poliittisen vastuun Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssista. Myös ko. yrityksen silloinen hallituksen puheenjohtaja Bror Wahlroos sanoi olevansa vastuunkantaja konkurssijupakassa. Pitää muistaa, että Wärtsilä Meriteollisuus oli tehnyt juuri miljardin Suomen markan investoinnit uusiin teknisiin laitteisiin sekä Pansion telakan isoihin hallirakennuksiin. Lopullisessa konkurssiselvityksessä kävi ilmi, että omaisuus oli kolme miljardia suurempi kuin velat, joten konkurssi oli tarkoituksenmukainen toimenpide EU-neuvotteluiden aloittamiseksi.

Koska Norja ei liittynyt Euroopan yhteisöön, pelastivat he suomalaisen telakkateollisuuden ostamalla koko yhtiön 100 miljoonalla Suomen markalla ja nimeksi tuli Kvaerner Masa Yards. Osaavat telakkatyöläiset pääsivät jälleen takaisin työhönsä ja myös suuri osa alihankkijoista pääsi jatkamaan uuden telakan tavarantoimittajina. Jos Norja olisi ollut Euroopan yhteisön jäsen, he eivät olisi voineet/saaneet ostaa telakoita vaan koko Suomen laivateollisuus olisi risteilijöiden ja muiden vaativien laivojen osalta loppunut.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei Suomen valtio saa antaa suoraa telakkatukea sovittuaan telakoiden lopettamisesta Suomessa. Joudutaan käyttämään muita tukitoimia kuin suoraa valtion tukea. Risteilyalusten rahoitus takaisi kuitenkin useita tuhansia työpaikkoja tälle talousalueelle.

Pidetään Turun alueella peukkuja asian puolesta, vaikka se ei taida yksin riittää.
Jouko Laakso, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/428817/Lai...

Jukka Korhonen

Hyvä kirjoitus.

Ylessä tänään:

Turun STX-telakan johtaja Jari Anttilan mukaan tilaus olisi saatu Turkuun varmasti, mikäli laina olisi järjestynyt:

"- Tilaaja ei neuvotellut kenenkään muun kuin meidän kanssa ennen ensimmäistä kielteistä lainapäätöstä. Kun se tuli, tilaaja avasi keskustelun Ranskan kanssa. Sen jälkeen meillä oli vielä toinen tilaisuus, mutta saimme toisen kielteisen päätöksen."

Yle jatkaa:
"Turun telakan johtaja ei hyväksy poliittisen johdon tulkintaa, jonka mukaan EU-lainsäädäntö olisi estänyt lainan myöntämisen emoyhtiöiden talousvaikeuksien vuoksi."

Anttila jatkaa Ylen haastattelussa:
"- Kuvaavaa on, että kun jossakin maassa on halua tehdä asioita, tehdä tuloksia ja tehdä ratkaisuja, niin niitä tulee. Ranskalaiset rakensivat rahoituspaketin kuukaudessa, kun Suomessa meni keskusteluun puoli vuotta ilman tuloksia."

Jukka Korhonen

Tuntuuko oudolta, että STX pyytää lainaa 50 miljoonaa, mutta saakin sen sijaan ilmaista innovaatiotukea 44,3 miljoonaa ja tämä on sitten niin huono asia, että tilaus menee Ranskaan?

Yle selittää asian:
"Telakka uskoi saavansa innovaatiotuet joka tapauksessa ja toivoi valtion osallistuvan hankkeen rahoitukseen 50 miljoonan euron lainalla."

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki

Jep. Epäilemättä noissa edeltävissä neuvotteluissa innovaatiotukea on väläytelty, en usko että STX on tuota kuvaa saanut ihan itseksensä, Nyt innovaatiotuki nostettiin joulun alla esiin hallituksen naaman pelastamiseksi.

Itse olen sitä mieltä että yritystuista pitäisi leikata huomattava osa (säästyneet rahat, potentiaalisesti yli miljardi euroa pitäisi kohdentaa veronalennuksiin) ja se osa tuista joka jäisi jäljelle, tulisi kohdentaa lainatyyppisenä investointeina, ei puhtaana rahana.

Jari Jakonen

Rahainstituutiot ja niiden rahoitusjärjestelmät kehittyvät koko ajan siinä missä laivanrakennustekniikatkin. Voi vaan olla, että menneen maailman mukainen ilmainen innovaatiotuki ei sovi niiden nykymaailman finanssijärjestelyjen yhteyteen, joilla laivoja(kin) rakennetaan. Ilmaiset innovaatiotuet taitavat soveltua enää vaan hallituksemme kasvojen pesukaapin tuotteeksi.

-

Jos hanke kustantaa 1100 eli takkiin tulee 100 milj., niin ainut joka pääsee kuivin jaloin on ta varustamo. Nyt on kyse kuka tuon 100 milj. maksaisi. Turun STX telakka sen maksaisi. Ensin osakepääomallaan jonka HS tietää pieneksi, toiseksi pääomalainalla Suomen valtion 50 miljoonalla.

Noin se olisi mennyt vuosikymmen pari sitten pankkielämässä. Vaan nyt on toisin. Pankit kyllä rahoittavat ja eivät totisesti nyt (eivätkä ennenkään) vastaanottamistaan talletuksista. Ne eivät enää luo lainkaan talletusta (=pankin velka vastavuoroon velka-asiakkaalleen) eli rahaa, josta STX Turku maksaisi palkat, levyt, hyttimodulit jne.

Ei, raha tulee STX:lle eläkeyhtiöiltä ja vakuutusyhtiöiltä pankin kautta, kun pankki myy lainasaamisensa STX:ää kohtaan varjopankkimaailmassa vakuutusyhtiöille, joihin kertyy asiakasmaksuja kaiken aikaa. Pankki on muuttunut välikädeksi. Mutta kriittisen tärkeäksi. Jos näet alkuperäinen laina jota vastaan STX saa tarvitsemansa, ei riittäisikään (tappiollinen hanke), niin pankki voi vanhanaikaisesti luoda lisää rahaa suomalla talletusta velkasitoumusta vastaan, joko STX Turku telakalle tai varustamolle. Saadaan lisää rahoja pöydän puhdistamiseen.

Mutta valtaosin rahoitus organisoituu varjopankkilaitoksessa, missä oikea raha tulee eläkemaksuistamme ja eläkeyhtiö saa vakuudeksi STX:n velkasitoumuksen, palasteltuna likvideiksi paloiksi myydä eteenpäin vaikkapa Saksaan osavaltiosäästöpankeille (kuten US asuntoluotto/rakennus/omistuskotiasutus ekspansiossa).

Niin se tukiaisraha ei auta, se voidaan siirtää emolle tms. Mutta osakepääoma Turussa ja sen lisäke pääomalaina pysyy velanantajien suojina ja ensimmäisinä takkiinottajina. Tämän suojan alla ne voivat rahoittaa. Tätä lausetta vasten olisi suomenkielessä selvempikin sana ministereistämme kuin harhaanjohtava.

http://mikamaailmaaliikuttaa.puheenvuoro.uusisuomi...

-

Ankarinta todellisuuttamme lienee kuitenkin aiemmin sovitun mukainen tahto uhrata telakkateollisuutemme EU:n suunnitelmatalouden alttarille, jotta Jutta, Jyrki, ja Alexander pääsisivät jatkossakin EU-luokkakuviin kuvattaviksi. Oman perseen pelastamisen tahto ilmaistaan vaan nykykielikuvin: "Telakkateollisuutemme nyt vaan ei ole kilpailukykyinen".

Petri Virtanen

Onko kukaan laskenut kuinka mones persun vuodatus tämä on aiheesta, että olisi pitänyt tukea epätervettä kilpailua verovaroin ja rahoittaa konkurssikypsän veroparatiisiyhtiön mukavuuslippulaivan rakentamista auringonlaskun teollisuudessa?

Jukka Korhonen

Mutta miksi me teemme saman keskieurooppalaisille pankeille ja etelän vetelille?

Vieläpä miljardeilla.

Petri Virtanen

Persulla on käsitteet ja suuruusluokat hakusessa kuten aina, mutta muuten hyvä provo.

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki Vastaus kommenttiin #23

Kerro ihmeessä käsitteistä ja suuruusluokista. EVM:lle on maksettu jo 1,4 miljardia ja ollaan maksamassa vielä reilu 10 miljardia lisää. Suora laina Kreikalle on miljardi, päälle 1,8% himmeleiden antamasta tuesta.

Innovaatiotuki on yritystuki, joihin perussuomalaiset ovat esittäneet leikkauksia. Loppuosa olisi ollut lainaa tai takauksia, joissa tosiaan on riskinsä. Mutta kerro nyt ihmeessä missä kohtaa käsitteet tai suuruusluokat ovat hakusessa.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/11/2...

Jukka Korhonen Vastaus kommenttiin #23

Petri Virtanen:
"Persulla on käsitteet ja suuruusluokat hakusessa kuten aina, mutta muuten hyvä provo."

Muuten ihan hyvää tekstiä sinulta paitsi että se on ihan surkeaa.

Heli Hämäläinen

Ota huomioon, että Euroopassa on nyt vakuusmekanismi, jolla päästään ottamaan osamme, jos joku hallitus Euroopassa haluaisi kuitenkin tukea auringonlaskun alaa vaikka esim. työllisyysssyistä.

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki

Voitaisiinko pitäytyä asia-argumenteissa? Oletan, että yrität sanoa jotain tämänkaltaista:

"Suora innovaatiotuki, pääomalaina ja finnveran vientitakuut yhteensä muodostavat yrityksen kunnon huomioon ottaen liian suuren riskin suhteessa tuotettuihin työpaikkoihin, varsinkin kun otetaan huomioon, että telakat työllistävät paljon ulkomaista (esim. puolalaista) matalapalkkatyövoimaa. Siksi olen sitä mieltä että perussuomalaiset ovat väärässä tukiessaan STX:lle myönnettäviä tukia".

Tuo olisi ollut ihan fiksu perustelu, joka voi jopa olla pätevä syy jättää rahoitus myöntämättä. Jostain syystä se ei ole kenellekään välähtänyt ikinä mieleen kun on tuettu esimerkiksi Kreikkaa, joka on tunnetusti täysin konkurssissa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/11/2...

(Tämä siis Petri Virtaselle)

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012122816495949_u...

Kanerva

"Kansanedustaja vihjaa, että pykäliä saatetaan tulkita Suomessa tiukemmin kuin muualla Euroopassa.

- Kun lopputulos on tämä, niin suomalaisten "kirkkouskovaisuus" on toisen tyyppistä kuin Ranskan maalla. Jos joku asia on Ranskalle mahdollista, niin kyllä sen täytyy olla Suomellekin mahdollista ilman, että rikotaan EU-säädöksiä, hän toteaa viitateen Ranskan hallituksen telakkatukeen."

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Riskienhallinta matematiikka on todellakin hakusessa. Oltiin valmiit jakamaan ilmaista rahaa 44 miljonaa, mutta ei haluttu antaa 50 miljoonan lainaa. Laina olisi voitu saada myös takaisin.

Lainassa riski olisi ollut 6 miljoonaa euroa. Onko 44 miljoonan tuki siis erilaista rahaa ja se voidaan suosiolla hävitä mutta ei voida ottaa 6 miljoonan riskiä?

Jos tämä johtuu jostakin älyttömistä EU sopimuksista niin olisi aika kiireen vilkkaa erota.

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki

No näinpä juuri. Tosin epäilen että oletus oli alusta saakka, että 44 mijoonaa saadaan ilmatteeksi ja 600miljoonaa euroa vientitakuita, ja se lopullinen kauppa ratkaistiin tuolla 50 miljoonalla.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Sairas telakkateollisuus alana on ollut jo vuosia. EU-sopimuksista viis on veisattu, kun omaa telakkateollisuuttaan Ranskakin on tukenut. Siellä on vaikea pärjätä muiden, kun muut tukeaan omilleen antavat.

Mutta tuo sama tukipolitiikka on sairastuttanut koko Euroopan. Mutta kun meillä on vara työntää rahamme Kreikan kaltaisiin maihin, niin miksei suomalaisten työpaikkojen turvaamiseen.. Sitä sopii ihmetellä.

Toimituksen poiminnat