*

Kalle Pahajoki

Kaksi kolmasosaa leikkaisi kehitysavun alle puoleen nykyisestä

Verkkouutiset teki artikkelin Perussuomalaisten julkaisemasta tutkimuksesta, jonka mukaan suuri osa suomalaisista olisi valmis leikkaamaan kehitysapua. Artikkeli oli monella tapaa mielenkiintoinen: kiistanalaista asiaa oli käsitelty asiallisesti, ja lisäksi Putkonen onnistui esiintymään siinä harvinaisen edukseen. Artikkelissa oli kuitenkin yksi epäkohta, jonka korjaamiseen haluan antaa oman panokseni.

Tutkimuksen tehneen TNS Gallupin toimialajohtaja nimittäin huomauttaa, ettei tutkimus kerro, paljonko maahanmuutosta tai kehitysyhteistyörahoista pitäisi leikata : "Tutkimuksesta selviää, että ihmisten mielestä jonkun verran pitää säästää kaikenlaisista menoista"

Tämä on varmasti asiana totta, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä voisi olla ihan päteviä arvioita siitä, paljonko kehitysapumäräärahojen määrä pitäisi kansalaisten mielestä olla. Palataan reilun vuoden takaiseen Ulkoministeriön tutkimukseen kehitysavun määrästä, joka uutisoitiin laajasti niin, että yhä useampi haluaa kasvattaa kehitysapumäärärahoja.

Puutuin tuolloin Hesarin mielipidekirjoituksessa tarkoitushakuiseen uutisointiin. Osoittautui nimittäin, että ihmiset arvioivat kehitysapumäräärahojen määrän karkeasti alakanttiin. 

Kehitysapu vuonna 2011 oli 1074 miljoonaa (hieman vajaa 1,1 miljardia). Kuitenkin ihmisten yleisin arvio kehitysavun määrästä oli 150 miljoonaa, ja kaksi kolmasosaa arvioi kehitysavun määrän alle puoleen sen oikeasta määrästä.

Ei ole siis kaukaa haettua väittää, että kaksi kolmasosaa ihmisistä haluaisi leikata kehitysavun alle puoleen nykyisestä.

Vaikka oletettaisiin, että minkäänlaista päällekkäisyyttä kehitysavun alle puoleen todellisuudesta arvioineiden ja kehitysavun leikkaamista toivovien välillä ei ole, saadaan silti tulos, että kolmasosa suomalaisista haluaa leikata kehitysavun alle puoleen nykyisestä. 

Tämä on siis ihmisten "rehellinen" mielipide. Jos heille ensin paljastettaisiin, että maksamme yli miljardin vuodessa kehitysapuna, harva kehtaisi varmaan vaatia sen leikkaamista puoleen. Eihän kukaan rasisti halua olla, eihän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Tarsier kuva
Tatu Simanen

Tuossa päättelyketjussa on vakava logiikkaongelma sillä mitäpä jos kehitysavun sijaan vaikka minulta kysytään että mitä mieltä olen infrastruktuurin rapistumisesta ja pitäisikö minun mielestä valtion käyttää enemmän rahaa teiden ylläpitoon ja arvioida paljonko valtio käyttää rahaa tähän hommaan nyt. Jos sanon että valtion pitäsi käyttää esim. 10% enemmän rahaa teiden ylläpitoon ja arvaukseni paljonko nyt rahaa käytetään olisi vaikka 20% todellisista kustannuksista niin aika tonttu täytyy olla jos joku alkaa väittämään että haluaisin supistaa teiden korjauskustannuksia 1-(.2*1.1)= 78%.

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki

Toivotan kritiikin tervetulleeksi, mutta en ole ihan samaa mieltä. Ensinnäkin tiestön hoidossa on jokin absoluuttinen tarve, jota alemmalla tasolla (jossa nyt ollaan) tiestö rapistuu, ja jota ylemmällä rahoituksen tasolla tiestön kunto paranee. Suhteellisen arvon kysyminen on siis oikeastaan ainoa relevantti kysymys, joka äänestäjälle voitaisiin esittää.

Kehitysapua kohtaan on sen sijaan esitetty runsaasti validia kritiikkiä moneltakin taholta, mukaanlukien afrikkalaisten ekonomien suusta. Sille ei myöskään absoluuttisesti mitattavaa "oikeaa" tasoa. Eli kun aletaan puhua siitä, paljonko kehitysapua pitäisi maksaa, meitä oikeastaan kiinnostaa se absoluuttinen summa, josta tähän on haettu approksimaatiota.

Vertaan tilannetta esimerkiksi siihen, että pariskunta on kirkossa, ja nainen laittaa satasen setelin kolehtiin. Kirkon jälkeen nainen kysyy: "oletko tyytyväinen kolehtiin annettuun määrään". Likinäköisenä mies kuitenkin olettaa, että kolehtiin meni vain 20e ja pitää sitä hyvin kohtuullisena, joskin siitä voisi hieman tinkiä alas päin, esimerkiksi 15 euroon.

Mitä luulet, jos miehelle sitten selviää, että kolehtiin annettiinkin satanen? Jos 15e olisi ollut miehen mielestä passeli summa ja 20e jo vähän yläkanttiin, niin onko 100e hänen mielestään enää sopiva summa?

Käyttäjän PenttiVhsarja kuva
Pentti Vähäsarja

Hyvä kun otit tienhoidon verrokiksi,siihen pätee tasan sama kaava kuin kehitysyhteistyöhön,kuten tuolla takavasemmalla puolueesi ehdotteli, tuota rahasummaa voitaisi (muka)pompotella suomen taloustilanteiden mukaan,ja se jos joku on typeryyttä niin tienhoidossa kuin kehitysyhteistyössä,silta joka on rakennettu vain puoliväliin tai tie joka loppuu keskelle metsää ei hyödytä ketään...Näin se vaan menee!

Käyttäjän PenttiVhsarja kuva
Pentti Vähäsarja

Ei noin! Jos nyt vaihdetaan aihe hieman toiseen,jos teet gallupin jossa kysyt pitäisikö tuomioita rikoksista koventaa saat vastauksen ihan varmasti että koventaa pitäisi,joistakin tuomioista ehkä tuplasti ja joistakin ehkä moninkertaistaa,näin kansa vastaisi! Mutta kun tulee hetki että joudut itse tuomituksi niin jo mieli muuttuu,näin jopa henkilöt jotka äänekkäästi vaativat tuomioiden koventamista voivat lausahtaa että se nyt oli vain parin tuomarin henkilökohtainen mielipide. Liikennerikkomuksista tuomitut vain harva kokee tuomionsa oikeaksi,parkkisakot koetaan pääsääntöisesti kiusanteoksi jne. Jos kehitysyhteistyövaroista kysyttäessä esitettäisi asia niin että kuinka moni haluaa lakkauttaa osan tai kaikki rokotusohjelmat kehitysmaissa niin vastauksen voi suurella todennäköisyydellä arvata ennakolta,sama koskee kaivoprojekteja,montaa muuta projektia joilla on suoranainen tarkoitus ja paikallisia ihmisiä jokapäiväisessä elämässä helpottavia asioita... Jos nyt noiden projektien suhteen kysyttäisi pitäisikö määrärahoja korottaa vai laskea voitaisi olla tilanteessa että kansa itseasiassa haluaisikin tuplata nykyisen miljardin..on aivan tarkoitushakuista ja tyhjänpäiväistä tehdä tuollaista nollatutkimusta,toivottavasti tuo ei maksanut mitään,rahan olisi voinut käyttää viisaaminkin kuten monesti kehitysyhteistyössäkin. Tuo lähtökohta jossa hissiliikkeellä pumpataan rahaa vaikuttaa vain projektien kustannusten karkaamiseen käsistä ja se hyvä joka avustuskohteessa oli tarkoitus saada aikaiseksi voi jollain aikajänteellä jäädä jopa mitättömäksi,aivan samoin kuin kesken jätetty antibiottikuuri Jokaisessa projektissa aloitus ja lopetuskustannukset näyttelevät suurta osaa kokonaiskustannuksista,jos näillä ryhdytään jokavuotisesti kikkailemaan niin lopputulos on ennalta arvattavissa. Jotta näinikkään!

Susanna Kinnunen

Saiko Breivik sitten liikaa? (kts. myös Kaija Olin-Arvola)

Käyttäjän PenttiVhsarja kuva
Pentti Vähäsarja

Breivik sai ihan sopivasti,ja ihan oikeassa muodossa,ja käsittääkseni Breivikin bileisiin mahdollisesti riittävästi jatkoaikaa aikanaan tyrkyllä. Breivik otti tuomionsa vastaan niin kuin oikea mies sen tekee,vastaa itse huudoistaan! Vaikka teko sitten olisi ollut halpamainen ja iljettäväkin...pointsit siitä hänelle

Keijo Räävi

Perussuomalaisten tilaamalla tutkimuksella haluttiin vain osoittaa kuinka monet suomalaiset ajattelevat asioista kuten ps konsanaan. Sen tavoitteet olivat siis hyvin populistiset ja itsekkäät.

Jos aidosti haluttaisiin pureutua kehitysapuun niin pitäisi selvittää kuinka Suomenkin antama apu todellisuudessa hyödyntää kehitysmaita. Aika vähän on tutkittu minne se apu sitten lopulta päätyy ja kenen taskuun.

Tuomo Kankkunen

http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?n...

http://valtioneuvosto.fi/eu/teemoja/kehitysmaasuht...

Suomi ei tule kansainvälisistä sitoumuksistaan luopumaan.

Timo Soinikin hyväksyy Suomen hankkeen pyrkiä YK:n turvaneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.

http://

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki

Tähänkin on helppo ratkaisu. Lasketaan rauhanturvais (hatusta vedettynä 100 miljoonaa vuodessa) ja ulkomaille annetun koulutuksene hinta (300 miljoonaa vuodessa) kehitysapuun, niin voidaan leikata suoraa kehitysapua melkein puolella. Samalla tehostetaan kehitysavun rahojen käyttöä, niin kenenkään ei välttämättä edes tarvitse kärsiä leikkauksesta.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/08/2...

Käyttäjän PenttiVhsarja kuva
Pentti Vähäsarja

Ok,jos heivataan nuo ulkomaiset opiskelijat pois oppilaitoksista niin kai sitten tasapuolisuuden nimissä kielletään suomalaisia opiskelijoita menemästä ulkomaille opiskelemaan? Tästä olisi hyvä saada selvyys onko lopputulos nollapeliä vai hyötyykö suomi opiskelijavaihdosta,omasta lähipiiristäni tiedän että ilmainen opiskelu ulkomailla edisti alkavaa työuraa aivan ratkaisevasti
Menoleikkauksista joista voisi aloittaa on puoluetuet,tähän luulisi löytyvän kannatusta?
Mutta se kysymys mikä minua häiritsee kovasti,miksi jokaikinen perussuomalaisten ehdotus on karsimassa etuja/varoja jne. vähemmistöiltä tai kaikesta siitä mikä edes etäisesti on liitettävissä Impivaaran ulkopuoliseen elämään? Ja vastavasti raahaa syydettäisi rajoituksetta esim. puolustusvoimille tai poliisille,oikeuslaitokselle, joiden tuomioita ei sitten hyväksytä ja/tai arvostellaan poliittisesti korruptoituneeksi järjestelmäksi

Susanna Kinnunen

Suomalaisia on vähän ulkomailla, joten tässä vaihdossa on kyse kehitysavusta.

Käyttäjän PenttiVhsarja kuva
Pentti Vähäsarja

Itseasiassa tuota juuri pohtivat jossain? radio/tv? en nyt muista.. Mutta ilmeisemmin suomalaisia kaikkiaan on ulkomailla opiskelemassa vuosittain sen verran paljon että suomen saama "kehitysapu" on vähintäänkin merkittävä tuota kautta saatuna. Kantsii vielä muistaa WWI aikaisien sotavelkojen korvauksilla jenkkilään perustettu rahasto jonka turvin suomalaiset saa hyvinkin korkeatasoista koulutusta jenkkilässä,tuota koulutusta on pidetty hyvin merkittävänä apuna suomelle..onkohan näitä kaikkia edes ikinä kartoitettu paljonko, ja miten, suomalaiset ulkomailla opiskelevat
Koulutus on kuitenkin likipitäen parasta kehitysapua,afrikkaan jaettu suora ruoka-apu liki kaikista huonoin tapa,vaikkakin välttämätöntä sekin.

Käyttäjän PenttiVhsarja kuva
Pentti Vähäsarja

Susanna,tästä oli kyse http://www.fulbright.fi/ Tuo jos mikä on ollut suomelle tärkeää kehitysapua jo 60? vuotta,tuon mahdollistamaa huippukoulutusta ei välttämättä olisi ollut saatavilla aikoinaan..entä ilman tuota rahastoa, mikä olisi tilanne nykyisin?

Susanna Kinnunen

Vihreiden tavoite on ollut aina suurentaa kehitysapua. Hyvä.

Kiinnostaisi kuiteskin, mitä sillä rahalla ollaan tekemässä. Tuntuu että vihreille tärkeintä on velan tekeminen, ei asiakysymykset.

Käyttäjän PenttiVhsarja kuva
Pentti Vähäsarja

Tuntematta ja tietämättä sen tarkemmin Vihreiden päämääriä niin sanoisin kuitenkin ettei juuri Vihreät sitä velanottoa varsinaisesti kannata,vaan enneminkin sitä että rahat jaettaisi hiukan toisin,aivan kuten persutkin haluavat. esim.Soini vaati rahaa väylähankkeisiin,mikä olisi Vihreiden looginen vastine tuohon? Arvaan että se voisi olla joukkoliikenteen kehittäminen, näin väylähankkeisiin ei tarvittaisi niin paljoa rahaa,jatkossakaan! Jos leikitellään ajatuksella vaikka H:ki-Lahti moottoritie,siihen upotetiin muutama euro rahaa "vain" sen vuoksi että ruuhkaa oli noin 4 tuntia vuorokaudessa,sekä kesäviikonloppujen ruuhkat lisänä,ja jokainen joka lahden suunnalta aamuruuhkassa on ikinä hesaan päin matkannut tietää että tuokin panostus moottoritiehen on ollut riittämätön,tarvitaan vielä pari miljardia että saadaan hesan päässä liikenne rullaamaan, muutamiksi tunneiksi ruuhkahuippuina. Nyt voitaisi taas leikitellä asiaa eteenpäin,lapin asukki ei tuota moottoritien pätkää tarvitse,kuka tarvitsee? Sitä tarvitsee vähälukuinen kansanosa joka välttämättä haluaa hesaan kulkea työmatkansa henkilöautolla,montako heitä on? 10-50 000? Jyvitetään kustannus heille tasapuolisesti ja katsotaan paljonko he ovat saaneet tuossa muodossa "sossurahaa" Rakennettiin oikorata,saatiin pari asemaa joilla Lahden suuntaan jonkinlainen merkitys,mutta tärkeää oli että saatiin nopea junayhteys Pietariin..voi kun somaa

Susanna Kinnunen

Autoliikenne maksaa omat kulunsa, vihreiden projektit perustuvat aina muiden rahaan. Koska sitä ei ole, puhun lainarahasta.

Teen kehitysapua itse omalla rahalla, joten siitä ei ole kysymys.

Käyttäjän PenttiVhsarja kuva
Pentti Vähäsarja

Hyvä pointti tuo että autoilija maksaa kulunsa,ja jää vielä ylikin. Entä suurituloinen veronmaksaja,voisiko hän tehdä vaatimuksia että hänen verorahansa on kohdennettava vain hänen tarpeisiin vai onko verotuottoja noin yleensä tarkoitus jakaa joidenkin muiden pelisääntöjen mukaan? Eli arvaan jälleen että Vihreiden rahat projekteihin löytyy verotuotoista,ja kohdentaminen taas,se on makuasia,ihan riippuen siitä kuka on äänessä

Kehitysapu on aivan kunnioitettava asia,eikä siihen pidä mennä ronkkimaan suhtanteiden mukaan vaan hommassa pitää olla jatkuvuutta,kuten tuossa aiemmin jo sanoinkin,siitä mikä on "oikea" summa siihen käytettäväksi on aivan kokonaan toinen asia

Toimituksen poiminnat