*

Kalle Pahajoki

Nyt on laulut laulettu ja lähdettävä on

Lainaan otsikossa tunnettua lastenlaulua. Oikeasti lauluja veisataan vielä henki kurkussa ja toivotaan, ettei musiikki ikinä lakkaa, jolloin joku jää ilman tuolia. Esitän kuitenkin, että nyt olisi Suomelle hyvä aika viheltää leikki omalta osaltamme poikki ja hypätä ulos joko tukipakettileikistä tai jopa koko eurosta. Antakaahan, kun perustelen.

Kirjoitin edellisessä kirjoituksessani siitä, miksi meidän ei pidä suoralta kädeltä laskea itseämme Saksan viiteryhmään. Moodys'n päätös laskea Saksan ja Hollannin valtionlainojen näkymät negatiivisiksi on aiheuttanut hallitusta myöten henkselienpaukuttelua, mutta todellisuudessa Moodys'n perustelut antavat voimakasta tukea edellisen kirjoitukseni näkemyksille.

Moody's perustelee päätöstään laskea Saksan ja Hollannin näkymiä kahdella seikalla:

1) Grexit

2) Espanja ja Italia ovat tulossa tukiluukulle

Esimerkiksi Kimmo Sasilta on kuultu Kreikan lähtöä ennakoivia puheita. Kun 7% on yleisesti pidetty valtionlainojen koron kipurajana, jonka jälkeen tukipyyntöä aletaan odottelemaan, on Italian 10 vuoden valtionlainan korot viikon nousun jälkeen tällä hetkellä n. 6,5%:ssa ja Espanjan korot jo huimassa 7,6%:ssa.

Espanjasta on vieläpä kielletty, että sitä painostettaisiin hakemaan 300 miljardin tukipakettia, mikä yleisesti tunnetaan viimeisenä askelmana näytelmässä, joka johtaa viralliseen avunpyyntöön. 

Pelkästään Espanjasta on tiedossa siis n. 300 miljardia syytä, miksi nyt olisi hyvä aika hypätä ulos hullunmyllystä. On myös nähtävissä merkkejä, että Ranska on siirtymässä Saksan leiristä enenevässä määrin omaan viiteryhmäänsä, tukimaihin. Tämä on looginen kehitys, mutta asettaa Suomen entistä suurempaan taloudelliseen riskiin, puhumattakaan poliittisesta riskistä, jonka Ranskan täysimittainen lobbaus liittovaltiokehitystä edistävien rakenteiden kuten Eurobondien puolesta tulee aiheuttamaan.

Moodys'n perustelut Suomen näkymien säilymiselle vakaana puolestaan kertovat, miksi Fixit - päätös lähteä eurosta - voisi olla meille oikea. Ne ovat lyhyesti:

1) Matala velkaisuusaste (Moody's katsoo Suomen olevan nettovelaton)

2) Pieni ja kotimaahan painottunut pankkisektori

3) Euroalueen pieni osuus kokonaisviennistä

4) Vastuiden rajaaminen vakuuksilla

Kohta 1. on totta tällä hetkellä, mutta jatkamalla nykyisellä tiella joudumme syömävelan lisäksi varmuudella lainaamaan yhä enemmän rahaa markkinoilta, joita syötämme viivyttämään eurokriisin pensaspaloa. Pidemmän päälle ongelma - euroopan ylivelkaantuminen - ei ratkea lisälainanotolla, jolla ainoastaan siirretään velat yksityiseltä sektorilta julkiselle.

Olemme velkaantuneet vuodesta 2009 yli 30 miljardia. Tällä hetkellä velkaannumme, jotta voimme lainata rahaa muille velkaisille maille. Sama raha voisi mennä talouden elvyttämiseen - tai siihen, että pysäytämme oman velkaantumisemme. Ei kukaan hyödy siitä, että yritämme kiskoa Kreikkaa, Espanjaa ja Italiaa velkasuosta ja upotamme sinne samalla itsemme.

Kohta 2 on se perustelu, jolla Suomen jäämiselle tukipakettien ulkopuolelle on aina perusteltu: me emme ole Saksa tai Ranska, meidän pankkimme eivät ole ottaneet järjettömiä riskejä PIIGS-maissa EIVÄTKÄ NE OLE KERÄNNEET VASTAAVIA JÄRJETTÖMIÄ VOITTOJA. Ei ole oikein tai järkevää, että me maksamme, jotta Saksan pankkien riskit pienenevät. 

Suomi on vientimaa, muistavat hallituksen edustajat aina pelotella. Harvemmin ne muistavat kertoa, mihin meidän vientimme yleisesti ottaen suuntautuu. Voidaan olettaa, että euroerolla olisi jokin vaikutus vientiimme - jo sen vuoksi, että valuuttamme todennäköisesti vahvistuisi - mutta on vaikea nähdä, että se olisi niin katastrofaalinen, kuin hallituspuolueet haluavat maalailla. 

Neljäs kohta, josta lehdistö ulkomailla kiittää Perussuomalaisten johdonmukaista linjaa, kertoo että vastuumme ovat vielä jossainmäärin rajatut. Meidän kannattaisi lähteä ensimmäisenä, sillä joku lähtee kohta joka tapauksessa. Jos ja kun se on Kreikka, siitä käynnistyy korttitalon mureneminen, jonka alle ei kannata jäädä. Me olemme tehneet valvasti yli sen, mikä olisi meidän osuutemme kuulunut olla. 

Toisen kerran tavatessa laulut uudet on, hei vaan heipä hei ja laulut uudet on.

Ero eurosta - tai varsinkaan piikin laittaminen kiinni tukimailta - ei tarkoita sulkeutumista Impivaaraan tai yhteistyön lopettamista niissä asioissa, joissa se on järkevä. Ei ole mitään syytä olettaa, että muut laps... maat eivät leikkisi meidän kanssamme myös jatkossa. Leikimmehän me edelleen Britannian ja Ruotsinkin kanssa. 

EU on monissa asioissa erittäin järkevä yhteistyöelin. Meidän ei kuitenkaan tarvitse osallistua Saksan ja Ranskan pankkien epäsuoraan ja monen muun pankin suoraan pankkitukeen, jotta voisimme tehdä rakentavaa yhteistyötä. Ruotsi, Tanska, Sveitsi pärjäävät hyvin ilman euroa - Norjalle riittää ETA:n jäsenyys. 

Toivon, että tämä kirjoitus herättää keskustelua. Ennakoin joitain argumentteja, joita joku ehkä haluaa esittää tässä.

Väite: Jos Suomi eroaa eurosta, olemme tuomittuja koska:

a) Suomen valuutta revalvoituu ja vientimme sakkaa

b) Suomen valuutta devalvoituu ja emme pysty ostamaan mitään 

Vastaus:

Hallituspuolueita kehottaisin päättämään viimein, kumpi näistä uhkaskenaarioista otetaan apuun kun kansalaiset tarvitsee pelotella. Itse veikkaan vain hienoista arvonnousua euroon nähden, jos Suomi siirtyisi markkaan.

Vastaus on myös kahtalainen:

a) Mutta voimme tuoda tavaraa edullisemmin. Kun kauppataseemme on tällä hetkellä negatiivinen, tällä on myös positiivisia vaikutuksia. Itsenäisessä valuutassa voimme myös kontrolloida rahan arvoa liiallista vahvistumista vastaan, aivan kuten Sveitsi tekee.

b) Mutta silloin se vienti alkaa vetämään. 

Väite: Suomi joutui lamaan kelluvan markan vuoksi. Jos Suomi eroaa eurosta, asuntolainojen korot pomppaavat 18%:n ja George Soros rupeaa keinottelemaan markan arvolla.

Vastaus:

Suomen valuutalla keinottelun mahdollisti ja osaltaan laman aiheutti vahvan markan politiikka, josta seurasivat myös järjettömät asuntolainakorot. Ongelmat rupesivat ratkeamaan, kun markka päästettiin kellumaan. Kelluvan markan aika ennen euroa oli erittäin voimakkaan talouskasvun aikaa. 

Nyt nauretaan Ruotsin viennille, kun SEK vahvistuu euroon nähden. Kukaan ei nauranut 2008-2010, kun paperitehtaat suljettiin Suomessa ja tuotanto jatkui Ruotsissa. Ruotsissa ei myöskään esiinny näitä peloteltuja 18% asuntolainakorkoja. Kehotankin näillä pelottelijoita esittämään ne mekanismit, jotka 18% korot Suomeen aiheuttavat, jos Suomi eroaa eurosta ja ottaa käyttöön kelluvan markan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

kati sinenmaa

Globalisaatio pienentää miljardeja; Ne eivät enää tunnu globalistien ajatuksissa kovinkaan suurilta. Erityisen pienikokoisia miljardit ovat eurouskovilla.

Aki Mönkkönen

Miljardi, miljardi ruusua... Nykyajan mukaelma huippusuositusta Alla Pugatsevan hitistä. Mieleen juolahti kerettiläinen ajatus, että ruusuissa nuo miljardit saisivat ainakin muutaman naisihmisen onnelliseksi? Nyt niistä tulevat onnellisiksi vain kourallinen pankkiireja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mitä minä tässä arvostan:

* Tehdään analyysi tilanteesta, miksi muiden luokitusnäkymät muuttuivat, ja
* Luetaan ne perustelut, miksi Suomen luokitusnäkymät pysyivät ennallaan.
* Ennakkoväitteiden esittäminen antaa ymmärtää, että kirjoittaja on pohtinut asiaa myös "aidan toiselta puolelta".

Eräät sortuvat kehumaan, että tilanne on pääministeri Kataisen (kok.) ansiota. Hänenkö vastuualueellaan on päättää missä "suomalaiset" pankit saavat häärätä, vai olisko kenties niin, että pankit itse tekevät laskelmansa, jotta missä kannattaa pitää konttoria pystyssä?

Pääministerikö se määrää kiintiöillä, jotta mitenkä verran ulkomaankauppaa saa käydä kenenkin kanssa?

Velkaisuusasteeseen ja tukipakettirumbaan hän toki vaikuttaa. Aiheellinen kysymys onkin, miten näillä osa-alueilla on edetty ja miten kehitys näyttää kulkevan tulevaisuudessa. Vakuuksien suhteen katson tapauskohtaisesti asiat. Kreikan kohdalla tappio-olettama on päin seiniä jo alun pitäen, lisäksi oleellisilta osin muutoinkin diili on huono. Esimerkiksi Kreikan vapautus hätäluottojen lyhennyksistä ei millään muotoa näy meidän takaamien ERVV:n korkovastuiden vapautuksina. Espanjan kohdalla tappio-olettama alkaa olla samalla tontilla. Sen vuoksi pidän sitä "mielekkäämpänä", joskin mekanismi voisi olla edullisempi.

Tuleeko tehdä jotain muutoksia, vai jatkaa entiseen malliin?

Käyttäjän Sweep kuva
Kai Samanen

Erinomainen kirjoitus taas kerran. Ei tarvitse kommentoida. Laitan seinälleni talteen. Kiitän ja kumarran. On hienoa ,että löytyy Kallen ja Henrin kaltaisia miehiä.

Toimituksen poiminnat