*

Kalle Pahajoki

Saksan tie ei ole Suomen tie

Urpilaisen viimeviikkoinen kommentti Vapaavuoren pelaamisesta Espanjan pussiin on järkyttänyt monia: eikös tässä kuitenkin pelata yhtenä, yhteiseurooppalaisena joukkueena? Tämä, samoin kuin kriisin alusta saakka mukana ollut uhkailu Suomen vaikutusvallan menettämisestä todistaa väkevästi siitä, minkä realistit ymmärtävät, mutta jolta idealistit haluavat sulkea silmänsä: Euroopan Unionissa yleensä ja eurokriisissä erityisesti, jokainen maa pelaa viime kädessä oman etunsa puolesta. 

Kriisiä analysoitaessa maita ryhmitellään usein eri leireihin. Saksan johtama tiukan talouskurin blokki, kriisimaat omassa lokerossaan ja Ranska seilaa jossain välillä, haluten sosialistien johdolla pitää oman vuodesta 1974 jatkuneen talousepätasapainonsa ja lihavan julkisen sektorinsa ja matalat eläkeikänsä mm. ajamalla velkojen yhteisvastuuseen perustuvaa liittovaltiota. Ranskan ja Saksan edut yhtenevät siinä, että molemmat haluavat turvata pankkisektorinsa valtavat saatavat vaatimalla tiukempaa talouskuria kriisimailta.

Kolmen A:n maana Suomi lasketaan poikkeuksetta Saksan leiriin, ja oikeutetusti. Saihan Katainen Merkiltä jopa mitalin. Suomessa annetaan kernaasti kuva, että taloutensa "hyvin" hoitaneina maina etumme ovat yhteneväiset. Tällöin jätetään kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle yksi erittäin suuri tekijä, joka käytännössä tarkoittaa, että Suomi pelaa kriisinhoidossa jatkuvasti Saksan pussiin, ei omaansa.

Saksan johtama eurokriisin hoitolinja perustuu ennen kaikkea maan pankkisektorilla kriisin alkaessa olleisiin valtaviin vastuihin kriisimaissa. Saksan pankeilla oli kriisin alkaessa lähes 510 miljardia euroa epävarmoja saatavia. Suomen vastaava luku oli n. 2 miljardia. 

Siinä me voimme samaistua Saksaan, että se vetää kriisinhoidon taakasta suurempaa rekeä, kuin mitä sen vastuut edellyttäisivät - mutta vain niukasti. Suomen kantama taakka puolestaan ei ole missään suhteessa pankkisektorimme riskeihin. Siksi jatkuvasti toistettavasta käsityksestä, että Saksan etu olisi automaattisesti myös meidän etu, pitäisi päästä irti ja käsitellä tilannetta tosiasioiden valossa.

Tätä asiaa voidaan katsoa myös suurta kohua nostattaneen Business Insider-lehden artikkelin valossa, jossa Timo Soini esiteltiin maailmantaloutta vaarantavana henkilönä. Soini oli hyvässä seurassa mm. Barack Obaman, Angela Merkelin ja David Cameronin seurassa. Yhteistä BI:n listaamille henkilöille tuntuu olevan kansallisten etujen puolustaminen. Hyvin vähän on kirjoitettu siitä ristiriidasta, että Angela Merkel ja Timo Soini - eikä Angela ja Jyrki - ovat samalla listalla. 

Kun katsotaan Vasemmiston, KD:n ja SDP:n ennen 2011 eduskuntavaaleja vetämää linjaa ja puolueiden toimintaa hallituksessa, voidaan BI:n listaus tulkita jopa erittäin suurena tunnustuksena Perussuomalaisten linjalle jättäytyä pois hallituksesta. Kataisen tarjoamat armopalat (oikeus äänestää ei parissa äänestyksessä) olisi jo käytetty ja Perussuomalaiset huutelisivat välihuutoja hallituksen riveistä aivan kuten vasemmisto. Nyt Perussuomalaiset kykenee aktiivisella politiikalla vaikuttamaan hallituksen toimiin huomattavasti enemmän.

Jos katsotaan yleiskuvaa tällä hetkellä, niin tilanne on se, että liittovaltiokiimaiset sosialistit ja ylivelkaantuneet euromaat (yleensä sama asia) havittelevat kriisin ratkaisuksi ja oman kestämättömän elintasonsa rahoittajaksi velkojen yhteisvastuuseen pohjautuvaa liittovaltiota, aluksi erilaisten tilapäisten järjestelyjen, ja lopulta yhteisen hallinnon ja eurobondien kautta. Tämä on niiden etujen mukaista. 

Kriisimaat lobbaavat enemmän ja enemmän helpotuksia tietäessään, että niitä ei haluta päästää menemään. Britannia puolustaa oman pankkisektorinsa etuja kieltäytyen ottamasta osaa yhteiseurooppalaiseen hulluuteen. Saksa jönglooraa palloja ilmassa tavoitteenaan siirtää mahdollisimman paljon sen pankkisektorin kriisivastuista yhteiseurooppalaisiksi.

Suomessa omien etujen ajamista eurokriisin tiimellyksessä ei sen sijaan ole edes harkittu. Me marssimme Merkelin jalanjäljissä ja uskomme erään ihmelapsen valheisiin siitä, että Saksan pankkisektorin etu on myös meidän vientisektorimme etu lainkaan edes harkitsematta sitä, mitä kriisinhoitoon käytettävillä miljardeilla sijoitettuna Suomen talouteen voitaisiin tehdä. 

Meille yritetään myydä liittovaltiota mielikuvilla kansainvälisestä solidaarisuudesta, jossa kaikilla on hyvä tahto ja jossa jokainen kansakunta pyrkii kilpaa maksamaan toistensa velat. Tilanne Euroopassa osoittaa, että  totuus on hyvin erilainen - hyvin raadollinen. Tästä syystä näitä utopioita maalailevilla pölhöpopulisteilla ei ole aikomustamaan alistaa liittovaltiokehitystä koskevia päätöksiä demokraattiselle päätöksenteolle.

De facto liittovaltio rakennetaan erilaisilla tilapäisillä rakenteilla, joiden oikeuksia pikku hiljaa laajennetaan ja lopuksi todetaan, että meillähän on jo käytännössä liittovaltio, olisi pitänyt sanoa jotain kun sitä oltiin perustamassa - nyt on liian myöhäistä.

Herätkää lampaat. Saksan tie ei ole Suomen tie. Merkelin vastine Suomessa ei ole Katainen vaan Soini. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Matti Jalagin

Liittovaltio, jossa yhtyneet etelän vetelät jyräävät yhteisellä äänellä kaikki muut alleen ja maksattavat sikailuaan niin pitkälle kuin niiden annetaan muita vedättää.

Ja kaikki tämä tukipelleily vastoin EU:n omaa perustamissopimusta.

Ehkä minä en vain ymmärrä kaikkia globaalifederalismin hienouksia?

Seppo Hildén

Suomi on liian kiltti ja sinisilmäinen olemaan EU:ssa ja EMU:ssa. Meille on aina ollut ylpeyden aihe se, että olemme aina maksaneet velkamme muille takaisin. EU:ssahan sellaista ei tee kukaan muu maa, ainakaan vapaaehtoisesti.

Lisäksi olemme ainoa vieraskorea maa EU:ssa ja EMU:ssa. Emme halua ja osaa olla itsekkäitä, koska meitä ei ole opetettu sellaisiksi ja suurin huolemme on aina se, että mitä muut ajattelevat Suomesta.

Helppo tällaista maata on muiden kusettaa.

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

Iät ajat olen minäkin ihmetellyt tuota "mitä muut ajattelevat" pelkoa. Jokaisen maanhan on toimittava omiin edellytyksiiinsä ja myös kansalaisten oikeuskäsityksiin perustuen. Solidaarisuudellakin on oltava rajansa. Suomen kansa ei ole riistänyt muita maita, eikä sillä pitäisi olla mitään velkaa kenellekään. Mitä väliä sillä on mitä maailmalla ajattelevat jos rehellisillä keinoilla kuitenkin pelataan. Kun on kokonaisen kansan etu kyseessä niin jonkun asteinen terve itsekkyys on vain hyvästä.
Kanssakäyminen saa mielellään kuitenkin olla diplomaattista.

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

Tämä oli hyvä kirjoitus.

Meinasin jättää lukematta kun katsoin tekstin määrää ja että olet persu, mutta onneksi luin.

Olen monista pointeista kanssasi samaa mieltä enkä nyt jaksa keskittyä joidenkin pikkujuttujen oikaisuun, mutta suurin kysymys on:

Mikä on se Soinin tie?

Nyt olisi oikea aika analysoida tuota vaihtoehtoa hieman syvällisemmin.

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Sainio: "[---] Meinasin jättää lukematta kun katsoin tekstin määrää ja että olet persu, mutta onneksi luin. [---]"

Vähän jäi tuo yllälainattu lause vaivaamaan. Haluaisitko Sainio hieman perustella tuota näkemystäsi? Siis miksi

a) tekstin määrä olisi syy jättää lukematta? Etkä halua/viitsi/ehdi lukea pitkiä tekstejä?

b) kirjoittajan "persuus" olisi syy jättää lukematta? Et suinkaan vain ole ennakkoluuloinen? Jos kyllä, niin onko ennakkoluuloillesi jotain konkreettista perustetta? Siis jotain muutakin perustetta kuin epämääräinen, tosiasioihin perustumaton mutu?

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

No joo, myönnän että se oli tökerösti sanottu.

Näillä US'n blogeilla on valtavasti ylilyöntejä ja käsittämättömiä hokemia ja kun koitat kysyä perusteita jollekin asialle niin etenkin persujen kohdalla jää usein ilman vastausta. Olen siis jo suosiolla jättänyt jotkut blogit lukematta olettaen että siellä on samaa jargonia jossa pinnan alla ei todellisuudessa ole mitään perusteita joillekin oudoille väitteille.

Tiedän ettei yleistys ole järkevää. Kalle Pahajoen blogin lisäksi Henri Myllyniemen blogit ovat erinomaisia ja siellä voikin käydä hyviä ja avartavia keskusteluja.

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Sainio: "[---] Olen siis jo suosiolla jättänyt jotkut blogit lukematta olettaen että siellä on samaa jargonia jossa pinnan alla ei todellisuudessa ole mitään perusteita joillekin oudoille väitteille.[---]"

Eli siis toimit oletusten perusteella, et tietojen? Asia selvä; kukin tyylillään.

Tyylistäsi kertoo kyllä toisaalta sekin, että Sinulla ei tuolla Kopran puheenvuoron keskusteluketjussa ollut selkärankaa myöntää erehtyneesi/sekoilleesi, vaan kävit kaikessa hiljaisuudessa pyyhkimässä kommentistasi hölmöilyt pois.
(http://villekopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111602-...)

Käyttäjän kallepahajoki kuva
Kalle Pahajoki

Pakko myöntää, että en ole hetkeen ehtinyt seurata kriisiä aktiivisesti. Mutta oikeastaan linjaa olisi kannattanut kysyä jo reilusti aikaisemmin, nyt suuret linjat on jo vedetty ja kriisin hoito on edelleen puhtaan reaktiivistä.

Esimerkiksi Cameronin linjaa voidaan arvostaa oman maan etua puolustavana, mutta jos perussuomalaisia oltaisiin kuunneltu jo esimerkiksi 2010, olisi päävastuu velkojen kantamisessa jätetty pankeille, joita niiden isäntämaat olisivat tarvittaessa voineet vastikkeellisesti pääomittaa. Nyt esimerkiksi Britannia pesee kätensä. Mutta menneeseen on turha katsella, hirvittävä virhe toisensa jälkeen on tehty ja siitä on nyt lähdettävä, että tähän on tultu.

Tässä on oma näkemykseni. Oletan, että en mene ihan hirveästi harhaan, jos veikkaan että myös Soini / Perussuomalaiset yleisesti on kohtalaisen samoilla linjoilla.
----

Edelleen velkakriisi tulisi mahdollisuuksien mukaan hoitaa pankkien suoralla pääomituksella, josta vastikkeena valtion tulisi saada pankkien osakkeita, jotka toivon mukaan tulevaisuudessa voidaan myydä pois voitolla. Pankit pitää asettaa suoraan vastuuseen ottamistaan riskeistä ja pankeista ensi sijassa vastuu tulee olla niiden isäntämailla.

Jos tarkastellaan laajempaa kuvaa, rahan painamisen lisäksi jäljellä on enää askelia, jotka vievät meitä kohti suvereniteetin menetystä, velkojen yhteisvastuuta ja sitä kautta liittovaltiota. Näitä askelia ei voida missään nimessä hyväksyä. Varsinkaan tässä tilanteessa niille ei ole myöskään minkäänlaista oikeutusta. EU voisi olla toimiva yhteistyöelin itsenäisten valtioiden liittona, mutta euro on epäonnistunut valuutta ja kansallista itsemääräämisoikeutta ei missään nimessä saa kaventaa siitä, mihin jo nyt olemme sitoutuneet.

Tässä tilanteessa, jossa kriisinhoito tarkoittaa tulevaisuudessa käytännössä ainoastaan kasvavia kustannuksia, tulee meidän ilman muuta ruveta tarkastelemaan vaihtoehtoja. Käytännössä olemme siinä pisteessä, jossa se tarkoittaa kaikkien torjuttavissa olevien lisävastuiden torjumista ja eurosta eroamista. Meillä ei ole samaa pakkoa työntää käsiämme yhä syvemmälle sontaan, kuin Saksalla. Joten ei tehdä sitä.

Kataisen Vastuun Kanto-retoriikka on virheellistä. Ne maat, joilla oikeasti on rahansa pelissä (Saksa, Ranska) ja jotka pankkisektoriensa ja sotateollisuutensa kautta ovat kriisimaista netonneet satoja miljardeja, kyllä kantavat sitä vastuuta. Ne tekevät sitä parhaillaan ja kernaasti kyllä tyrkyttävät taakkansa meille, niin kauan kuin me sitä suostumme kantamaan. Eivät ne silti päästä kriisiä päästä eskaloitumaan, jos Suomi sanoo, että kiitos, meille riitti muiden velkojen maksaminen - tähän emme ole sitoutuneet.

----
Kirjoituksieni suhteen, pieniäkin asioita saa oikoa, en tykkää olla väärässä ja muutan kernaasti mielipidettäni todetessani olevani väärässä / erehtynyt. Lisäksi tämä oli nyt harvinaisen mututuntumalla kirjoitettu, kun pitkästä aikaa ehti ja jaksoi jotain kirjoittaa.

Toimituksen poiminnat